Puunjalostus02.03.2016

Sorvilla tukista tehdään viilumatto

Juttusarja vanerin valmistuksesta, osa 1

Nipun sidonta tapahtuu pyörökuormaajan kourassa ennen haudontaa

Nipun sidonta tapahtuu pyörökuormaajan kourassa ennen haudontaa

Lähestyessä Koskisen vaneritehdasta ensimmäisenä huomion kiinnittää kirpeässä talvipakkasessa höyryävä allas, jossa tukit haudotaan sorvausta varten. Haudonta-altaan vesi on noin 40-asteista läpi vuoden ja se lämmitetään ekologisesti kuivauskoneiden hukkalämmöllä. Paikalle tulee pyörökuormaaja, joka laskee sidotun tukkinipun haudonta-altaaseen. Tukkien uitto läpi altaan on helpompaa, kun ne on sidottu nipuiksi.  

- Puuta haudotaan, jotta saavutetaan oikea lämpötila. Lisäksi puu pehmenee ja on näin helpompi sorvata, kertoo vaneritehtaan tuotantopäällikkö Miikka Lehtinen.  

Vaneritehdas käyttää päivässä noin 1500 m3 pyöreää puuta, mikä tarkoittaa noin 30 rekka-autollista. Puu tulee haudontaan tukkilajittelun tai punnitusmittauksen kautta. Tukkeja pidetään haudonta-altaassa noin vuorokausi ennen seuraavaa työvaihetta. 

Tukkinosturi työssään.

Tukkinosturi työssään.

Haudonta-altaasta tukkinosturi nostaa tukit linjastolle, jossa ne kuoritaan ja mitataan ennen katkontaa. Linjastolla metallinilmaisin hylkää metallia sisältävät tukit ja kuori ohjataan polttoon. Katkonta-aseman hoitajan työtä helpottaa nykytekniikka, tukkimittari näyttää kolmiulotteisen kuvan tukista sekä antaa valmiin katkontaehdotuksen.

- Tuotantokapasiteettia on nostettu ja viime marraskuussa palkkasimme 50 uutta työntekijää vaneritehtaalle. Silloin investoimme myös uuteen tukkimittariin, Lehtinen kertoo.

Koskisen vaneritehtaalla tukit katkotaan vaneriteollisuudessa yleisesti käytössä oleviin määrämittoihin: 50, 60, 80 tuumaa (1300mm, 1600mm, 1970mm). Katkonta-asemaa hoitava Seppo Penttinen on ollut noin 30 vuotta töissä Koskisella eli katkontasahaa hoidetaan pitkällä ammattitaidolla.  

- Vaikka monitoreille tulee paljon tietoa katkonnan avuksi, päätä pitää silti käännellä katkontasahojen toimintaa ohjatessa, Penttinen opastaa.  

Tukin keskitys on tärkeä vaihe ennen sorvausta.

Tukin keskitys on tärkeä vaihe ennen sorvausta.

Myös katkonnan sivutuotteet hyödynnetään mahdollisimman tarkasti, katkontapätkät menevät haketukseen ja siitä sellutehtaalle. Minihakkeesta taas valmistetaan lastulevyä Koskisella.  

Katkonnasta tukit menevät kuljetinta pitkin sorville, jossa vastassa on lämmin puun tuoksu. Jokaiselle katkonnassa tehdylle päämitalle on oma sorvinsa eli yhteensä kolme sorvia. Ennen sorvausta tukki keskitetään optimaalisen sorvaustuloksen saamiseksi. Pääasiassa Koskisella sorvataan koivua, mutta myös jonkin verran kuusta ja haapaa. 

Sorvari Jussi Mattila valvomassa sorvausta.

Sorvari Jussi Mattila valvomassa sorvausta.

- Koivu sorvautuu näistä puulajeista parhaiten. Sorvausnopeus on 260 metriä minuutissa eli puu ei kauaa sorvissa viihdy. Keskiläpimitaltaan 24 cm puusta saadaan keskimäärin noin 20 metriä viilua, kertoo sorvari Jussi Mattila

Mattila on ollut Koskisen palveluksessa vuodesta 1999 eli kokemusta ja ammattitaitoa löytyy myös sorvin äärestä. 

Pintapuusta saatava pintaviilu on arvokkainta visuaalisuutensa ja oksattomuutensa takia. Sorvausnopeudesta huolimatta sen näkee sorvausta seuratessa. Aluksi viilumatossa näkyy puun kaunista syykuviointia, mutta mitä keskemmälle puuta edetään, sitä oksaisempaa viilusta tulee. Purilas eli sorvauksesta jäävä puun keskiosa menee haketukseen.

- Yhteen kuutioon vaneria tarvitaan noin 3,5 m³ pyöreää puuta, ja jatkojalostus nostaa tarvittavan puutavaran määrää, Lehtinen avaa puun käyttöä.

Tukista sorvattu viilumatto

Tukista sorvattu viilumatto. 

Koskisen vaneritehdas pyörii kolmessa vuorossa seitsemänä päivänä viikossa. Vanerin korkeaa laatua valvotaan jatkuvilla laatumittauksilla ja – tarkastuksilla prosessin eri vaiheissa. Sorvauksessa seurataan erityisesti viilun paksuutta, mittoja sekä vetolujuutta. Viilun lujuusominaisuudet ovat erityisen tärkeitä kuormitusta vaativissa lopputuotteissa, kuten KoskiDeck- tai KoskiForm-tuotteissa. 


Vaneritehtaan sorvaus pähkinänkuoressa

  • vaneritehdas käyttää n. 30 rekkaa tukkia päivässä
  • pääasiassa sorvataan koivua, hieman kuusta ja haapaa
  • 3/7-käynti
  • 3,5m3 pyöreää puuta per 1m3 vaneria
  • Koskisen erikoisuudet vanerin tuotannossa:
  • 1970 mm eli 80 tuumaa päämittana
  • haavan sorvaus
  • höyryhaudonta, joka tukee vesihaudontaa