Puunjalostus02.11.2015

Sahalla tuoksuu pihka

Sahan tunnistaa jo kaukaa pihkan tuoksusta, niin hyvästä, sanovat monet vierailijat. Järvelän sahalla levitetään pihkan tuoksua ilmaan jokainen arkipäivä aamusta iltaan, eli perinteisesti sanottuna 3/5- vuorokäynnissä sahataan kuukaudessa kolme viikkoa kuusta ja yksi viikko mäntyä.

Sahatavaran laadun teko alkaa jo tukkikentältä, jossa tukit lajitellaan pituuden, läpimitan ja laadun perusteella omiin lokeroihinsa. Sieltä pyörökuormaaja noutaa tukit sahaukseen tuotannonsuunnittelijan ohjeistuksen mukaan.

- Sahan läpi menee 3000 kuutiota tukkeja päivässä eli noin 60 rekka-autollista, tämän määrän Koskitukki hankkii meille noin 15-20 hehtaarin alueelta, kertoo sahan tuotantopäällikkö Jaakko Huttunen.

Sahalinjan hoitaja Ville Hautoniemi  tarkastaa asetteen ennen aloitusta.

Sahalinjanhoitaja Ville Hautoniemi  tarkastaa asetteen ennen aloitusta.

Tukit kuoritaan puhtaiksi ennen sahausta, tällä varmistetaan puhdas hake selluteollisuuteen, saadaan tukin muoto näkyville mittausta varten, täytetään puisen pakkausmateriaalin ISPM-standardin vaatimukset sekä säästetään myös sahanteriä poistamalla hiekka ja muut epäpuhtaudet kuoren mukana.

Pyörökuormaaja lastaa tukit sahan syöttöön

Pyörökuormaaja lastaa tukit sahan syöttöön, josta tukit annostellaan yksitellen linjalle latva edellä.

- Puunkuori hyödynnetään Koskisen omilla voimalaitoksilla lämmön, höyryn ja sähkön tuottoon. Sillä lämmitetään myös useampi Järvelän omakotitalo kunnan kaukolämpöverkon kautta, kuvailee Jaakko.

- Puhdas hake toimitetaan sellutehtaille, suomalainen pitkäkuituinen havupuu hake on kysyttyä tavaraa sellunkeitossa.

Ennen varsinaista sahausoperaatiota tukista mitataan kolmiulotteinen muoto 3D-lasermittarilla ja sen perusteella tukki pyöräytetään optimaaliseen sahausasentoon ensimmäiseen pelkkahakkuriin. Näin raaka-aine saadaan hyödynnettyä mahdollisimman tarkasti.

Pelkkahakkuri – tukkipyörösaha – jakosaha – särmä

Pelkka ja sivulaudat

Tukista tehdään pelkka hakettamalla vastakkaiset sivut ja sahaamalla sivulaudat irti.

Sahausprosessia väitetään usein yksinkertaiseksi, mutta asiaan vihkiytymättömälle se on mysteeri ja hakkurit, sahat, pelkat ja parrut tahtovat mennä sekaisin termeissä.

Pyöreästä tukista tulee pelkka kun sen kaksi sivua haketetaan ja samalla suoristetaan linjan ensimmäisellä pelkkahakkurilla. Pelkan sivuista sahataan laudat ykköspyörösahassa. 

Parru matkalla jyrsintään

Parru matkalla jyrsintään




Sivulaudat jatkavat matkaansa särmäykseen kun taas pelkka kellahtaa toiselle kyljelleen ja kakkospelkkahakkuri tekeekin pelkasta neliskulmaisen parrun, joskin pyöreäkulmaisen. 

Parrusta tietokone laskee pituuksia, leveyksiä ja paksuuksia ja optimoi 3D-mittauksen avulla arvokkaimman mahdollisen saannon raaka-aineesta.

- Sahatavaran hinta on viisi kertaa arvokkaampaa kuin seuraavaksi arvokkain sivutuote, hake, opastaa Jaakko saannon tärkeyttä sahalle.

Tukki jalostetaan pelkan ja parrun kautta laudoiksi ja sydäntavaraksi

Tukki jalostetaan pelkan ja parrun kautta laudoiksi ja sydäntavaraksi.

Mittauksen jälkeen parrusta jyrsitään esille sivulautojen profiilit, jonka jälkeen pyörösahalla tehtävä jakosahaus erottaa parrusta 0-4 kpl sivulautoja ja 2-6 kappaletta sydäntavaraa.

Kaikki sahalinjalla syntyneet tuotteet lajitellaan dimensioittain (leveys*paksuus) omiin lokeroihin, pituuden mukaan niitä ei aina lajitella. Tästä sahatavara jatkaa matkaansa rimoitukseen ja kuivaukseen tarhanmäelle.

Yhteen sahatavarakuutioon tarvitaan reilu 2 m³ tukkia, sahalla tätä saantoa hiotaan jatkuvasti mittausten ja optimoinnin avulla. Koskisella hyödynnetään kaikki puu sivujakeineen tyvestä latvaan.

Koskisen Järvelän saha pähkinänkuoressa

- 3/5 – käynti noin kolmellakymmenellä hengellä
- päivässä menee läpi noin 60 rekkaa tukkia, ulos tulee 30 rekkaa tuoretta saha-tavaraa 
- vuosituotanto 315 000 m³ 
- sahataan kuusta 75 % ja mäntyä 25 %