Puunjalostus22.09.2017

Puutuotteet varastoivat hiiltä koko käyttöikänsä

Koskisen lastulevy valmistetaan neitseellisestä raaka-aineesta sahanpurusta, jolloin sahanpuru menee hyötykäyttöön polttamisen sijaan.

Koskisen lastulevy valmistetaan neitseellisestä raaka-aineesta sahanpurusta, jolloin sahanpuru menee hyötykäyttöön polttamisen sijaan.

Suomen metsien hiilinielu ja hiilivarastot on ollut viime aikoina paljon esillä julkisessa keskustelussa. Mitä hiilinielulla oikein tarkoitetaan ja miten se liittyy puusta valmistettuihin tuotteisiin?

Hiilinielulla tarkoitetaan hiilivarastoa, johon sitoutuu enemmän hiilidioksidia kuin vapautuu ilmakehään. Suomessa merkittävimpiä hiilinieluja ovat metsät ja niiden puustot sekä maaperä. Noin puolet metsiin sitoutuneesta hiilestä on varastoitunut metsien maaperään.  Hiilinielut ovat erittäin tärkeitä ilmastonmuutoksen vaikutusten vähentämisen kannalta.

Kasvava metsä on tehokas hiilinielu, kun taas lahoava puu alkaa jo vapauttaa hiiltä ilmakehään. Aktiivinen metsänhoito, metsien uudistaminen ja lisääntyvä metsänkasvu siis takaavat hiilinielujen säilymisen myös tuleville sukupolville.

Puutuotteet ovat tehokas hiilivarasto

Mitä puulle ja sen varastoimalle hiilelle tapahtuu, kun puu kaadetaan? Puu ei suinkaan lakkaa varastoimasta hiiltä kaatohetkellä, vaan sen varastoima hiili vapautuu ilmankehään vasta, kun puu poltetaan esimerkiksi bioenergiana lämmön tuotannossa. Käytännössä puuta poltettaessa vapautuu saman verran hiilidioksidia kuin siihen on kasvun aikana sitoutunut.

Suomessa vain vajaat 10 prosenttia kaadetusta puusta poltetaan, mikä tarkoittaa että yli 90 prosenttia kaadetuista puista jatkaa hiilivarastona toimimista myös hakkuiden jälkeen.

Puutuotteiden massasta 49 prosenttia on hiiltä, ja ne sitovat keskimäärin noin tonnin hiilidioksidia jokaista kuutiota kohden.  Hiili pysyy varastoituneena puutuotteisiin niiden koko elinkaaren, johon kuuluu käyttö, uudelleenkäyttö ja kierrätys. Hiili vapautuu vasta, kun puutuote käytetään energian tuotannossa tai se lahoaa.  Mitä pitkäikäisempi puutuote, sitä pidempään se toimii hiilenvarastona. Esimerkiksi hyvin hoidetut puurakenteet kestävät käytössä jopa 75 vuotta, mikä on merkittävä aika hiilidioksidin varastoimisen kannalta. Hyvä käytännön esimerkki puusta hiilivarastona on, että puinen omakotitalo sitoo nelihenkisen perheen kymmenen vuoden autoilun verran hiiltä.

Hiilen varastoituminen puutuotteisiin auttaa vähentämään hiilidioksidin määrä ilmakehässä aivan kuten kasvavat metsätkin. Puutuotteiden merkitys hiilidioksidin määrän sitomisessa on entistä merkittävämpi, jos puutuotteiden avulla voidaan korvata muita, enemmän fossiilisia polttoaineita kuluttavia materiaaleja kuten terästä, muovia ja betonia.

Lastulevyn valmistaminen on kiertotaloutta parhaimmillaan

Hiilen sitominen ei ole ainoa syy hyödyntää puuta. Puu on uusiutuva ja helposti kierrätettävä, sen eri osat voidaan käyttää tehokkaasti joko puutuotteisiin tai bioenergiaksi. Myös Koskisella kaikki tehtaalle tuleva puuraaka-aine hyödynnetään viimeistä lastua myöten. Lastulevy onkin erinomainen esimerkki puun ja sen sivutuotteiden maksimaalisesta hyödyntämisestä.  

Koskisen lastulevytehtaalla, Suomen ainoalla, lastulevy valmistetaan pääosin neitseellisestä puusta, sahauksen yhteydessä syntyvästä sahanpurusta. Lastulevystä valmistetut levytuotteet jatkavat hiilivarastoina kotien lattia- ja seinärakenteissa, huonekaluissa ja keittiökalusteina. Lastulevyn hiilijalanjälki kannustaakin sen hyödyntämiseen.

- Lastunlevyn hiilijalan jälki on käytännössä negatiivinen, kun lasketaan mukaan tuotteen hiilinieluvaikutus. Muutoinhan on yleistä että sahauksen yhteydessä syntyvä sahanpuru menee polttoon, eikä näin sido hiiltä, kertoo Koskisen lastulevytehtaan tuotantopäällikkö Jukka Rautiainen.

Lähteet: Metsäteollisuus ry, Puuinfo