Puunjalostus25.03.2019

Koulunpenkiltä suoraan työelämään: tukkikentän työnjohtaja Kirsi-Marja Toivonen kehottaa opiskelijoita verkostoitumaan

Kirsi-Marja Toivonen sai heti valmistumisensa jälkeen työpaikan Koskisen tukkikentän johtajana.

Kirsi-Marja Toivonen sai heti valmistumisensa jälkeen työpaikan Koskisen tukkikentän johtajana.

Koskisen uusi tukkikentän työnjohtaja Kirsi-Marja Toivonen, 25, on hyvä esimerkki siitä, miten aktiivisuus jo opintojen aikana avaa ovet työelämään valmistumisen jälkeen.

Toivonen palkattiin Koskiselle toukokuussa 2018 ensin täysipäiväiseksi diplomityöntekijäksi auttamaan tukkien lajittelutehokkuutta parantavan tukkiröntgenin käyttöönotossa. Loppuvuodesta taskussa olivat sekä kuitu- ja polymeeritekniikan diplomi-insinöörin tutkinto että vakituinen työpaikka.

”Kannattaa jo opiskelujen aikana tehdä naamansa tutuksi mahdollisimman monelle ihmiselle, hakea kesätöitä ja olla mukana eri jutuissa. Yhdistystoiminnasta minunkin urapolkuni Koskisella on lähtenyt käyntiin”, Toivonen kiteyttää.

Toivonen tapasi Koskisen sahateollisuuden johtaja Tommi Sneckin Aalto-yliopiston opiskelijayhdistyksen yrityssaunaillassa ja pääsi sitä kautta Koskiselle pakkaamaan lautoja kesäksi 2015.

Sahalla kiinnostavia töitä diplomi-insinöörille

Puu- ja metsäalalle Kirsi-Marja Toivonen päätyi sattumalta. Luonnontiedelukiossa opiskellut Toivonen haaveili aluksi lääkärin ja eläinlääkärin ammatista, mutta suunnitelmat muuttuivat, kun hän tutustui työelämäjaksolla syöpälääkärin ammattiin.

”Totesin, ettei henkinen kanttini kestä sellaista työtä. Halusin silti luonnontieteelliselle alalle, ja vähitellen aloin ajattelemaan, että ehkä teknillinen puoli olisi minulle sopivampi. Se osoittautui hyväksi valinnaksi”, Toivonen sanoo.

Toivonen pyrki ja pääsi sisään Aalto-yliopistoon kemian tekniikan korkeakouluun. Oma kiinnostus suuntautui nopeasti mekaanisen puuteollisuuden tuotteisiin, kuten sahatavaraan ja vaneriin. Yhtenä syynä painoi huoli ilmaston ja ympäristön tilasta.

”Mekaanisen puuteollisuuden tuotteet päätyvät usein ympäristön kannalta kestävämpiin käyttökohteisiin”, Toivonen selittää.

Siitä huolimatta mekaaninen puoli kiinnostaa Aalto-yliopistossa Toivosen mukaan vain harvaa. Valtaosa opiskelijoista suuntautuu yksinkertaisena tuotteena pidetyn sahatavaran sijaan paperiin ja selluun. Toivonen kannustaa tulevia opiskelijoita suhtautumaan kaikenlaisiin uramahdollisuuksiin mahdollisimman avarasti.

”Sahateollisuudesta löytyy todella mielenkiintoisia töitä myös diplomi-insinöörille. En minäkään tiennyt lähes mitään sahatavaran tuotannosta, ennen kuin menin sahalle ensimmäisen kerran kesätöihin.”

Sahateollisuudessa, on monia erilaisia uravaihtoehtoja.

Sahateollisuudessa, on monia erilaisia uravaihtoehtoja.

Työssä motivoi kehitys

Vaikka opintojen kautta on kertynyt monenlaista tärkeää perustietoutta puuraaka-aineista, pitää Kirsi-Marja Toivonen työelämän kannalta koulussa opituista asioista tärkeimpinä ryhmätyötaitoja. Uudessa työtehtävässä alkuun auttoi Koskisen tarjoama kattava käytännön opastus.

”Minulla oli reilu kuukauden mittainen perehdytys, ennen kuin työ virallisesti alkoi tammikuussa. Tässä pestissä on paljon hoidettavaa moneen suuntaan, joten se oli välttämätöntä.”

Tukkikentän työnjohtajana Toivonen vastaa Koskisen tukkilajittelun pyörittämisestä, eli tukkien ohjaamiseen liittyvän työn suunnittelusta. Tällä hetkellä työlistalla on muun muassa koivulle tarkoitetun pakkasvaraston organisointi.

Työssään Koskisella Toivosta motivoi eniten mahdollisuus kehittää asioita eteenpäin. Tavoitteena on muun muassa parantaa tukkikentän työturvallisuutta selkiyttämällä turvavälineisiin liittyvää ohjeistusta.

”Osittain myös jatkan diplomityötäni. Tukkiröntgenin kanssa tulee olemaan vielä kaikenlaista puuhailua tulevaisuudessa”, Toivonen sanoo.

Tutustu puu- ja metsäalan koulutuksiin Suomen metsäyhdistyksen verkkosivuilla. Korkeakoulujen suomen- ja ruotsikielisten koulutusten yhteishaku järjestetään 20.3.–3.4.2019.