Puunjalostus05.10.2018

Investointi tukkiröntgeniin parantaa puuraaka-aineen tehokasta hyödyntämistä

Koskisen diplomityöntekijä Kirsi-Marja Toivonen tekemässä tukkiröntgenillä lajitelluille tukeille mittauksia.

Koskisen diplomityöntekijä Kirsi-Marja Toivonen tekemässä tukkiröntgenillä lajitelluille tukeille mittauksia.

Koskisen tukkilajittelussa on kuluneena kesänä paiskittu hartiavoimin töitä uuden röntgenin kanssa. Valmistelut tukkiröntgenin käyttöönottoa varten aloitettiin jo hyvissä ajoin viime keväänä. Sen vuoksi Koskiselle palkattiin myös täysipäiväinen diplomityöntekijä Kirsi-Marja Toivonen auttamaan käyttöönotossa, jotta investoinnista saataisiin heti paras mahdollinen hyöty irti. Vihdoin elokuun lopulla röntgen saatiin täysipäiväiseen käyttöön sahan tukkilajittelussa.

”Viime vuosina tekniikka on kehittynyt valtavasti, ja laitteet ovat muuttuneet kompaktimman kokoisiksi. Sen vuoksi nyt oli hyvä aika investoida”, kertoo sahan tuotantopäällikkö Jaakko Huttunen.

Aiempaan lajittelutapaan verrattuna tukkiröntgen tuo selvää tehokkuutta sekä lajitteluun että raaka-aineen hyödyntämiseen. Sahalle saapuvat mänty- ja kuusitukit voidaan röntgenin avulla lajitella ja sahata entistä tehokkaammin, jolloin myös hukkapuun määrä pienenee.

”Sahauksessa raaka-aineen kustannukset ovat merkittävä osa lopputuotteen hinnasta. Siksi tukkiaines halutaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti”, pohtii sahan tuotannonsuunnittelija Juha Virmiala.

Kustannusten lisäksi myös vastuullisuusteemat nousevat esille. Kun puunkäyttö lisääntyy entisestään Suomessa, on tärkeää, että kaikki metsistä saatu raaka-aine hyödynnetään tehokkaasti, ja korkealaatuisimmista tukeista jalostetaan parhaimmat tuotteet.

Tukkiröntgenin tuottamaa kuvaa tukin sisältä. Kuva: RemaSawco Oy

Tukkiröntgenin tuottamaa kuvaa tukin sisältä. Kuva: RemaSawco Oy 

Parempi mahdollisuus valmistaa asiakaslaatuja

Tukkiröntgen tunnistaa kuoren paksuuden, lukee tukkien sisätietoja ja kertoo oksien paikat, sydänpuun osuuden ja selvät tiheyserot. Kun röntgen osaa laskea tukin kuorettoman latvaläpimitan, voidaan myös tarkemmin hahmottaa, miten puu saadaan sahattua tehokkaasti.

”Tukkiröntgenin avulla saamme ohjattua tukit lopputuotteen ja asiakkaan kannalta optimaaliseen sahausluokkaan. Samalla se antaa mahdollisuuden tehdä jatkossa asiakaskohtaisia laatuja”, kuvailee Huttunen.

Koskisella tukkiröntgenin käyttöönottoprojektiin on panostettu huomattavasti. Diplomityöntekijä Kirsi-Marja Toivonen on ollut lähes täyspäiväisesti tukkiröntgenin kimpussa keväästä lähtien. Projektiin on valjastettu myös tuotannonsuunnittelija Juha Virmiala ja sahan työnjohtaja Anna Vilkko. Lisäksi projektin yhteistyökumppanina on toiminut RemaSawco Oy, joka on toimittanut ja asentanut röntgenin Järvelän tukkilajitteluun.

”Tiesimme, että kyseessä on vaikea hanke ja siksi halusimme valjastaa parhaat asiantuntijamme projektiin. Se kannatti, sillä jo ensimmäisessä mäntysahauksessa huomasimme, miten röntgenlaadutus toimii. A-tyvistä sahattu puutavara oli erittäin suurella prosentilla U/S-laatua”, myhäilee Huttunen.

Toistaiseksi metsäkoneet mittaavat tukit korjuuvaiheessa. Tukkiröntgen tarjoaa kuitenkin mahdollisuuksia myös tukkien laadutukseen ja hinnoitteluun.

”Periaatteessa tulevaisuudessa on mahdollista käyttää röntgeniä tukkien laadun selvittämiseen ja hinnoitteluun raaka-aineen vastaanotossa, jolloin raaka-aineen arvo olisi entistä tarkemmin määritelty”, pohtii Huttunen.