Oma koti16.02.2015

Herrala - 40 vuotta, 14 000 tarinaa

Herralan juhlamalliston Veeti

Herralan juhlamalliston Veeti

Elokuussa tulee kuluneeksi 40 vuotta ensimmäisen Herrala-talon pystytyksestä. Talomallit ja -teollisuus ovat kehittyneet huimin harppauksin, mutta Herrala on edustanut aina kehityksen kärkeä. 80-luvun suosituimmasta talomallista, Peukalopotista, alkanut menestystarina jatkuu uudessa talomallistossa, jonka modernit kodit ovat suora vastaus asiakkaiden tarpeisiin.

Herralan historia alkaa vuodesta 1962, jolloin Helke Mikkola perusti Hollolaan Aaltopalkki Oy:n. Aaltopalkkeja ja liimapuupalkkeja valmistanut yritys siirtyi kymmenen toimintavuoden jälkeen Kempin omistukseen. Ensimmäinen Herrala-Talo pystytettiin silloisen Kemppi Oy Talotehtaan toimesta 20.8.1975. 
80-luvun alussa yritys myytiin Teknowood Oy:lle ja sen nimi muuttui virallisesti Herrala-Talot Oy:ksi. Vuonna 1985 tehtaan toiminta siirtyi Hollolasta Vierumäelle.

Koskisen Oy osti Herrala-Talot vuonna 1996, ja vuotta myöhemmin suurelementtien rinnalla aloitettiin pre cut -talojen valmistus. Vuonna 2013 tehdyn brändiuudistuksen myötä Herrala-Talojen nimi lyheni ytimekkäästi Herralaksi. Vuoteen 2015 mennessä on rakennettu yli 14 000 Herrala-taloa

Avarat tilat, vähemmän neliöitä

Herralan uusi talomallisto vastaa asiakkaiden toiveisiin moderneista ja suoraviivaisista kodeista. Uusissa talomalleissa on suuret ja avarat yhteiset tilat, mutta aiempaa vähemmän neliöitä. Talouden taantuman aikana asuntolaina halutaan pitää aisoissa

Herralan rakennusarkkitehti Osmo Knaapin työpöydällä syntyneet uudet talomallit ovat selkeitä, avaria ja yksinkertaisia. Ylimääräiset kulmat ja kalliit erkkerit ovat historiaa. Suorakaiteen muotoiset ja sisätiloiltaan selkeät talot ja pulpettikatot ovat sen sijaan vahvasti tätä päivää. Uudessa talokirjassa on Herralan kestosuosikkien lisäksi lähes kaksikymmentä täysin uutta talomallia

- Kuluttajat ovat nykyisin hyvin tietoisia rakentamisen kustannuksista. Jokainen kulma maksaa, joten niitä ei nykyisin juurikaan haluta. Rakentajat arvostavat avaria keittiö-ruokailutila-olohuone-yhdistelmiä ja suuria yhtenäisiä ikkunakokonaisuuksia esimerkiksi takapihalle. Kokonaisuudessaan ikkunoita on kuitenkin aiempaa vähemmän, samoin kuin taloissa neliöitä.

Knaapin mukaan kuluttajat arvostavat omakotitaloissa myös modernia ulkonäköä. Yhä useampi valitsee talonsa katoksi perinteisen harjakaton sijasta tyylikkään pulpettikaton

- Myös talon ulkoasussa on varaa valita. Pystypaneelit ovat tulossa takaisin ja rappaus on lyönyt itsensä läpi talon ulkopinnan materiaalivaihtoehdoksi muiden rinnalla.

Oman Onnin nojassa

Kirkkonummelainen Pekka Lavikainen pääsi vaimonsa Eva-Stiinan ja kahden alle kouluikäisen tyttärensä kanssa muuttamaan Herralan Onni-taloon joulukuussa 2012. Herralan talomalleissa Lavikaisia puhuttelivat selkeät linjat, joita kuitenkin terävöittävät pienet, persoonalliset yksityiskohdat. Sellainen on muun muassa Onni-mallin yläkerran parveke. Puu tuntui rakennusmateriaalina houkuttelevalta. Myös joustavuus ja muokattavuus olivat tärkeitä kriteereitä, sillä Lavikaiset tekivät rungon jälkeen lähes kaiken itse.

- Meillä oli tiettyjä visioita, joiden pohjalta lähdimme talomalleja kartoittamaan. Esimerkiksi 2-kerroksisuus ja pulpettikatto olivat selviä ehtoja, kuten myös mahdollisimman isot ikkunat takaamaan valoisuus pimeämpinäkin vuodenaikoina”, Pekka kertoo.

Uudessa kodissa vietetyt pari vuotta ovat osoittaneet valitut ratkaisut toimiviksi. Jotkut miltei korvaamattomiksi, kuten lapsiperheen arkea helpottava kodinhoitotila erillisellä sisäänkäynnillä ja lelujen ikioma huone. Avokeittiöstä tehtiin entistä avarampi ripustamalla seinille hyllyjä kaappien sijaan, ja tämäkin on ollut kaikkien mielestä hyvä päätös.

Käy tutustumassa Herralan uusi talomalleihin osoitteessa: www.herrala.fi