Metsä15.04.2010

Miehistä parhaat

Metsurit Kimmo ja Taito

Metsurit Kimmo ja Taito

Metsän poika tahdon olla, sankar’ jylhän kuusiston… Laulun sanoista on pian jäljelle vain muisto, sillä metsureiden, aitojen metsän poikien, joukko on käynyt harvalukuiseksi. Jäljellä ovat metsien superammattilaiset, luottomiehet, kuten Kimmo Tiihonen ja Taito Laine, joiden osaaviin käsiin annetaan hakkuista haastavimmat.

Minne kone ei pääse, sinne lähetetään Kimmo ja Taito. Urakkapalkalla työskentelevät miehet tekevät metsän siimeksessä pitkää päivää. Kahvit hörpätään pikaisesti työn lomassa ja sitten saha taas soi. Paukkupakkasilla tai uuvuttavilla kesähelteillä työskenteleminen ei ole herkkua, mutta kumpikaan ei valita. Työn mukavat puolet: itsenäisyys, vapaus ja ulkona oleminen, vievät voiton huonommista.

- Koko ikäni olen tätä hommaa tehnyt, 27 vuotta, Taito Laine kertoo.

Taiton muistissa ovat vielä vuodet, jolloin metsureita oli moninkertainen määrä nykyiseen verrattuna. Sitten tekniikka ajoi lihasvoiman ohi, ja metsäkoneet veivät suuren osa metsureiden töistä. Nykyisin kone hoitaa sen, mitä ennen tehtiin sahalla. Urakoita painetaan silti hyvällä yhteispelillä metsäkoneiden ja niiden kuljettajien kanssa.

Raivauksesta istutukseen

Taiton ja hänen työparinsa Kimmon työ on suurelta osin järeän koivutukin hakkuuta sekä koneelle mahdottomien paikkojen urakointia. Kevään ”välitöinä” ovat istutustyöt, kesällä tehdään raivaussahalla taimikonhoitoa ja leimikoiden rajausta hakkuita varten. Työttömänä heidän ei ole tarvinnut olla päivääkään.

- Parhaalta tämä homma tuntuu esimerkiksi silloin, kun pääsee moton jäljiltä kaatamaan koivikkoa. Rinne- ja erikoishakkuut ovat työn haastavimpia osa-alueita, Kimmo Tiihonen sanoo.

Metsuri saa määrätä itse kunkin työpäivänsä työajan. Taito ja Kimmo urakoivat viitenä päivänä viikossa aamuvarhaisesta myöhäiseen iltapäivään. Päivän aikana ei montaa taukoa pidetä, sillä liikkeen tauottua tulee nopeasti kylmä. Nuotion he sytyttävät vain kovimmilla pakkasilla.

- Pitkiin taukoihin ei ole kerta kaikkiaan aikaa, sillä palkka tulee kuutiometrien eli mottien mukaan. Palkkaan vaikuttavat myös mm. runkoluku, hakkuutapa ja erilaiset työn vaikeustekijät, Taito kertoo.

Kiireen ymmärtää, kun kuulee millaista tahtia puuta kaadetaan. Parhaimpina päivinä luku on puun läpimitasta riippuen pitkälti toista sataa. Yhdellä palstalla urakoidaan keskimäärin viikko kunnes siirrytään seuraavaan paikkaan.

- Suurin urakkani on tainnut olla 850 mottia, mutta kyllä siinä hetki vierähtikin, Taito naurahtaa.

Liikunnasta vastapainoa

Vahvaa fyysistä kuntoa vaativa työ sujuu sitä helpommin, mitä parempi kunto on. Kimmo Tiihonen harrastaa vapaa-ajallaan hiihtoa.

- Hiihtoharrastus ja venyttely palvelevat hyvin myös työntekoa, sillä liikunta pitää kunnossa ja lihakset vetreinä.

Vaikka väsymys välillä painaakin, ei Tiihonen osaa kuvitella itseään muihin töihin.

- Kyllä välillä aamuisin tekee oikein kovastikin jo mieli takaisin metsään ja töihin. Mutta eipä tätä hommaa tekisikään, jos ei metsässä viihtyisi.