Metsä15.04.2014

Metsien sertifiointi edellytys puun myynnille

Laadukkaalla metsänhoidolla on pitkät perinteet Suomessa.

Laadukkaalla metsänhoidolla on pitkät perinteet Suomessa.

Suomessa metsien sertifioinnista on tullut yhä tärkeämpi edellytys metsänomistajille, jos tämä haluaa myydä puuta.

Metsien sertifiointi ei ole uusi asia Suomessa, sillä yli 90 % prosenttia kaikista Suomen metsistä on PEFC-sertifioituja. PEFC-sertifikaatti tuli Suomeen jo yli kymmenen vuotta sitten vuonna 2000.

Hieman uudempi tuttavuus sen sijaan on FSC-sertifikaatti, jonka suomalainen järjestelmä hyväksyttiin osaksi kansainvälistä vuonna 2011. Sen jälkeen Suomen metsistä on FSC-sertifioitu n. 500 000 hehtaaria, mikä vastaa n. 2 % kaikista Suomen metsistä.

Pääasiassa Suomen FCS-sertifioidut metsät ovat yritysten omistuksessa. Maailman mittakaavassa PEFC on käytetympi järjestelmä kuin FSC, mutta viime vuosina FSC-sertifioiduista materiaaleista valmistettuja tuotteita on myyty enemmän kuin PEFC-sertifioituja.

Sertifiointi onkin tärkeä edellytys puukaupalle.
- Se alkaa olla minimivaatimus. Esimerkiksi monet vanerin ja sahatavaran ostajat edellyttävät että puu on sertifioitua, kertoo Koskitukin laatu- ja mittausesimies Sauli Olkkonen sertifioinnin hyödyistä.

Ryhmäsertifiointi helppo tapa sertifioida metsä

Valtaosa Suomen yksityismetsistä on PEFC -ryhmäsertifioinnin piirissä.
- Se juontaa juurensa ajalta, jolloin ryhmäsertifiointi tuli Suomeen. Kaikki metsänhoitoyhdistysten jäsenet pääsivät automaattisesti ryhmäsertifiointiin mukaan, jos eivät siitä erikseen kieltäytyneet, sanoo Olkkonen.

Myös FSC-sertifiointi on mahdollista hakea ryhmäsertifikaattina, mikä helpottaa etenkin pienten metsänomistajien mahdollisuuksia sertifioida metsänsä.

Sertifikaateissa ei suuria eroja

Tuplasertifiointi voi olla hyödyllinen tulevaisuudessa metsänomistajille, vaikka sertifikaateissa ei olekaan suuria eroja. Esimerkiksi Ruotsissa tuplasertifiointi on jo yleistä. Etenkin ulkomailla FSC-merkki on arvostettu, mutta myös kotimaassa kuluttajat ovat yhä kiinnostuneempia siitä, että puutuote tulee hyvin kestävällä tavalla hoidetusta metsästä.

Molemmat sertifiointijärjestelmät tähtäävät kestävään metsänhoitoon, jossa luontoarvot ja puuntuotanto ovat tasapainossa. Metsäluonnon monimuotoisuus sekä metsien kulttuuri- ja virkistysarvot säilytetään samalla, kun harjoitetaan tuottavaa ja sosiaalisesti kestävää metsätaloutta.

FSC painottaa hieman eri asioita kuin PEFC, mutta järjestelmissä on myös paljon samaa. Suurimmat erot sertifikaateissa johtuvat mm. siitä syystä, että FSC-sertifiointi on kehitelty alun perin sademetsien suurhakkuiden ja siellä asuvien alkuperäiskansojen tarpeisiin.

- Metsien FSC-sertifiointi määrää hiukan eri tavalla metsien hoidosta ja hakkuista, sekä suojelusta kuin PEFC. FSC:ssä on jätettävä vähintään kymmenen yli 20 sentin tukkipuuta ja vähintään 20 lahopuuta hehtaarille, kertoo Olkkonen.

Toisaalta Suomen FSC sallii kantojen noston energiapuuksi, mikä oli Suomen sertifiointijärjestelmää luotaessa pitkään keskusteltu aihe. PEFC:ssä jätetään hakkuiden yhteydessä enintään viisi prosenttia metsää käsittelemättä ja lahopuita 10 kappaletta hehtaaria kohden.

Koskitukilla sekä FSC- että PEFC-sertifikaatit

Koskitukilla on sekä PEFC- että FSC-puun alkuperäketjun hallinta –sertifikaatit. Tulevaisuudessa toiveena on saada ostettua yhä enemmän FSC-sertifioitua puuta, sillä puun jatkojalostustuotteen kannalta on tärkeää, että ostetulla puulla on kummatkin sertifikaatit.

- Vaikka FSC-sertifiointi on vielä melko tuntematonta Suomessa, sen toivotaan yleistyvän tulevaisuudessa. Kuluttajien keskuudessa FSC-merkityt tuotteet ovat yhä halutumpia ja myös koivu- ja vaneriteollisuuden puolella FSC-sertifikaatti on jo tietyillä maantieteellisillä alueilla kaupan ehto, kertoo Koskisen laatupäällikkö Anna-Maaret Roppola.