Metsä10.06.2013

Metsänhoitoa taimesta tukkiin saakka

Metsuri Harri Nikkinen harventaa kuusitaimikon ympäriltä puita.

Metsuri Harri Nikkinen harventaa kuusitaimikon ympäriltä puita.

Saisiko olla laikkumätästys, kuusitaimikon istutus, nuoren metsän kunnostus tai päätehakkuu? Koskitukki tarjoaa monipuoliset metsänhoitopalvelut metsän jokaiseen vaiheeseen.

Metsän parhaan mahdollisen kasvun kannalta on tärkeää, että metsää hoidetaan koko sen kiertokauden ajan oikein. Sen vuoksi Koskitukki tarjoaa puunhankinnan lisäksi räätälöidysti monipuoliset metsänhoitopalvelut aina metsämaan muokkauksesta metsän harvennukseen ja hakkuuseen asti. Tavoitteena on hoitaa kaikki metsänhoitoon liittyvät toimet liiketaloudellisesti kannattavasti ja metsänomistajien tavoitteita ajatellen.

Metsämaan oikeanlainen muokkaus on edellytys taimikon kasvulle

Ennen taimien istuttamista on tärkeää tehdä metsämaan muokkaus, jotta puut saataisiin kasvamaan parhaalla mahdollisella tavalla. Maanmuokkaukseen on tarjolla useita eri vaihtoehtoja esimerkiksi kääntömätästys, kaivurilaikutus tai laikkumätästys.

Sen jälkeen on aika valita maaperään sopiva puu. Etelä-Suomessa yleisin valinta on havupuu, mutta myös koivu soveltuu hyvin Etelä-Suomen reheville ja lahon vaivaamille alueille. Itä-Suomessa on myös hyviä koivumetsäalueita. Koskitukin kautta saa ostettua niin koivun, kuusen ja männyn taimet sekä tarvittaessa myös erikoistaimet. Toinen vaihtoehto on hoitaa uudistaminen kylvämällä. Kylvöä varten Koskitukki tarjoaa männyn ja koivun siemeniä. Monesti istutuksen hoitaa metsänomistaja itse, mutta Koskitukilla on myös kymmenkunta ammattitaitoista metsuria sekä suuri määrä yrittäjiä, jotka voivat hoitaa istutuksen.

Taimikonhoito vaatii oikea-aikaisuutta

Kun taimikko on saatu istutettua, on pidettävä huoli, että kasvu pääsee jatkumaan parhaalla mahdollisella tavalla. Edellytys on, että taimikko perataan ensimmäisen kerran n. viiden vuoden päästä istutuksesta. Kattava taimikonhoito taas tehdään yleensä 5-10 vuoden kuluttua istutuksesta. Tällöin harvennetaan myös huonosti kasvaneita taimia, jotta vahvemmilla olisi riittävästi tilaa ja ravinteita kasvaa.

- Taimikonhoidon A ja O on oikea-aikaisuus. Liian pitkälle päästetty vesakko voi viedä monta hyvää kasvuvuotta ja näin ollen hidastaa metsän kasvua, kertoo kokenut metsuri Harri Nikkinen. Toisaalta taimikonhoito vaatii myös päättäväisyyttä. Pitää uskaltaa harventaa riittävästi, lisää Nikkinen.

Nikkinen tietää, mistä puhuu, sillä hän on tehnyt metsurin töitä jo vuodesta 1976. Koskitukille hän siirtyi vuonna 2007, kun hänen hoitamansa metsänomistaja Christian Stjernvall siirsi metsänhoitonsa Koskitukille. Tällä hetkellä hän tekee ensimmäistä taimikonhoitoa vuonna 2007 istutetulle kuusimetsälle. Edessä on työtä 25 hehtaarin edestä.

Taimikolle tehtävässä reikäperkauksessa taimien ympäriltä poistetaan vesakko sekä tarvittaessa horsmat ja vadelmapensaat, jotta taimelle jää riittävästi tilaa kasvaa. Kaadetut vesakot jätetään maahan, sillä ne toimivat erinomaisina ravinteina nuorille taimille. 

Metsän kasvu vie vuosikymmeniä

Metsän kasvaminen hakkuukuntoon vie parhaimmillaankin monta vuosikymmentä. Koivumetsä on yleensä päätehakkuukunnossa 50 vuodessa, kuusimetsä 60 vuodessa ja mäntymetsällä saattaa mennä jopa reilusti yli 80 vuotta. Metsän kasvattaminen vaatii siis sekä kärsivällisyyttä että vastuullisuutta.

Vaikka taimikko olisi lähtenyt hyvin kasvamaan, ei sen hoitoa saa unohtaa. Metsä vaatii kunnostusta 10–20 vuoden välein. Jos taimikko tai nuori metsä on päässyt kuitenkin pusikoitumaan, on mahdollista tehdä nuoren metsän hoito, jossa raivataan ensin hakkuuta haittaava vesakko pois. Tämän jälkeen metsästä voidaan kerätä energiapuuta pois karsittuna tai karsimattomana rankana. Harvennuksia tehdään metsälle yleensä noin 2-3, ennen kuin se on uudistuskypsä. Liian usein tehty harvennus altistaa etenkin kuusimetsän lahopuulle. Tämä johtuu juurien vaurioitumisesta ja sitä kautta leviävästä lahosta.

Metsänhoito parantunut vuosien saatossa

Koskitukilla metsänhoitopalvelut on usein räätälöity puukaupan yhteyteen. Joissakin metsissä on tehty myös metsänhoitosopimus, jossa Koskitukki vastaa metsänhoidosta uudistamisesta aina hakkuuseen asti.

- Trendi on, että metsänomistajat ulkoistavat yhä enenevässä määrin metsänhoitoaan, kertoo Koskitukin metsänhoitoesimies Antti Poikela.

Yleensä päätehakkuun yhteydessä metsänomistajalle tarjotaan myös uudistamistoimenpiteitä sekä uuden taimikon istutusta. Koskitukilla on muutenkin tapana kartoittaa metsänomistajan tarpeet aina hakkuun yhteydessä. 

- Suurin osa asiakkaista arvostaa hyvin kasvavaa metsää. Sen vuoksi taimikonhoito on yksi suosituimmista palveluista, sillä se on metsän hyvän kasvun kannalta olennaista. Huonosti hoidettu taimikko kostautuu jossain vaiheessa, painottaa Poikela metsänhoidon tärkeyttä.

Myös Nikkinen on huomannut, että taimikonhoitoa pidetään tärkeänä, sillä hänen työajastaan jopa 10 kuukautta vuodessa kuluu taimikonhoidollisissa tehtävissä. Sen lisäksi hän tekee jonkin verran istutuksia ja hoitaa muita yleisiä metsänhoitoon liittyviä tehtäviä.

Kaiken kaikkiaan Nikkinen näkee, että Suomen metsät ovat hyvässä kunnossa ja tulevaisuus näyttää valoisalta.

- Paljon on metsänomistajasta kiinni, mutta myös metsänhoidon menetelmät ovat parantuneet huomattavasti siitä ajasta, kun itse aloitin metsurin työt, kertoo Nikkinen.

Esimerkiksi muokkausmenetelmät ovat muuttuneet siten, että metsän kiertoaikaa on saatu nopeammaksi.  Yleensä riittävät panostukset metsänhoitoon kasvun jokaisessa vaiheessa maksavat itsensä takaisin hakkuun koittaessa hyvälaatuisena ja runsaana tukkisaantona.

Metsänhoitoesimies Antti Poikela tähyää seitsemänvuotiaan kuusitaimen latvaan.

Metsänhoitoesimies Antti Poikela tähyää seitsemänvuotiaan kuusitaimen latvaan.