Konserni02.10.2020

Työturvallisuus on yhteinen asia

Työturvallisuuden ja sen kehittämisen eteen on tehty Koskisen Oy:ssä systemaattista työtä jo pitkään. Hyvät tulokset kertovat työn olleen kannattava kehitysaskel eteenpäin, mutta muutos ei ole syntynyt yhdessä yössä eikä yksin. Työturvallisuus on kaikkien yhteinen ja päivittäinen asia. 

Aina on varaa parantaa

Koskisen työturvallisuuden laajempi muutos sai alkusysäyksen 2000-luvun alussa, jolloin tehtiin paljon kehittämistyötä ympäristö-, laatu- ja turvallisuussertifikaatteja varten. Talossa jo tuolloin ollut Hannu Ylioja kertoo näiden parantamistoimien olleen ensimmäisiä laajamittaisia toimia, joihin liittyi koulutusta ja velvoitteita. “Näillä mentiin viitisentoista vuotta”, työsuojeluvaltuutettu Ylioja muistelee. 
 
Järvelän alueen tuotantolaitoksilla työsuojeluvaltuutettuna toimiva Ylioja on ollut Koskisella jo pitkään. Hänellä on takanaan talossa 40 vuotta, joista 25 työsuojeluvaltuutettuna. Hän muistelee, miten esimerkiksi UPM-Kymmene aloitti 2010-luvun alkupuolella valtavilla satsauksilla työturvallisuuden parantamiseksi. Koskisen oli siinä vaiheessa käytössä olleilla mittareilla jo hyvää keskitasoa, mutta parantamisen varaa löytyi. 
 
Yksi omistajista, hallituksen jäsen Eva Wathén otti työturvallisuuden seuraavat kehitysaskeleet asiakseen vuoden 2015 alussa, kun tapaturmien määrä oli sahannut muutaman vuoden. Silloinen johtoryhmä halusi Wathénin mukaan kiinnittää asiaan enemmän huomiota. Vaikka työtapaturmia oli toki seurattu ja talossa oli työsuojeluvaltuutettu, ei työturvallisuus ollut tarpeeksi hyvin osana arkipäivää. 
 
“Finanssikriisin myötä tapaturmamäärät pienenivät merkittävästi toiminnan tason alennuttua. Vuoden 2010 jälkeen, kun päästiin normaalin tekemiseen, tapaturmien määrä lähti jälleen nousuun. Tällöin meillä tartuttiin taas asiaan enemmän ja tapaturmien määrää saatiin vähän alenemaan”, Wathén muistelee. 
 
Vuonna 2016 tarkennettiin työturvallisuuden hallintajärjestelmä ja turvallisuustyökalut. 
 
“Nämä ovat tärkeitä välineitä, koska niihin nojaa koko turvallisuus”, Ylioja sanoo. “Kun ne saatiin toimintaan ja seurantaan, lisättiin koulutusta, joka puolestaan toi hyvää pohjaa työturvallisuusasioiden eteenpäinviemiselle myös työntekijätasolla.”

Järjestelmällinen työ tuo tulosta

Wathén kertoo, että Koskisella otettiin parempaan syyniin, missä työtapaturmia tapahtuu, ja mitkä ovat alalle ja yritykselle tyypillisiä juurisyitä. Wathénin mukaan työturvallisuus on nykyään se asia, jolla aina aloitetaan niin palaverit kuin vierailutkin. Talossa uusittiin tästä syystä esimerkiksi vierailijaohjeet. 
 
“Meillä oli jo hyvät menetelmät, mutta haluttiin satsata niihin ja turvallisuuteen vielä enemmän. Haluttiin esimerkiksi ihmisten tekevän työturvallisuushavaintoja aikaisempaa enemmän. Tämän tueksi piti saada havaintojen ja ilmoitusten tekeminen mahdollisimman helpoksi mobiilisovellusta hyödyntämällä.”
 
Tapaturman taustalla on Wathénin mukaan useimmiten asenteet. Uudenlaisen asenneilmapiirin tueksi Koskisella tehtiin esimiehille suunnattu työturvallisuusvalmennus, johon kaikki esimiehet osallistuivat. 
 
“Olin itsekin jokaisella valmennuskerralla mukana ja teimme silloisen toimitusjohtajan ja ydintiimin kanssa työturvallisuusvideon. Halusimme tehdä selväksi, että johto on täysillä mukana.” 
 
Valmennus herätteli henkilökuntaa ja valmennuksen toteuttaja Innotiimi sai porukan hyvin mukaan. Valmennuksissa opeteltiin esimiestaitoja, valmentavaa otetta, ratkaisukeskeisyyttä sekä havaintojen tekemistä ja miten asiat saisi tehtyä paremmin.
 
“On tärkeää, että pureudutaan syihin, ei oireisiin tai jumituta syyttelyyn.”, Wathén täsmentää. 
 
Työturvallisuuden osalta haettiin oppeja myös muualta, mm. vierailemalla pienemmällä porukalla Metson tehtaalla Tampereella. Wathén kiittelee työturvallisuuden ottaneen merkittävän harppauksen eteenpäin Juhani Sopasen tultua taloon syksyllä 2016. 
 
“Olimme tehneet hyviä alkutoimenpiteitä, Juhani tuli taloon ulkopuolisena uusin silmin vielä paremmin mukaan, otti toiminnon omakseen ja sai sen kunnolla vauhtiin. Juhanin työ on ollut todella merkittävää”, Wathén kiittelee. 

Koko konsernissa yhtenäinen prosessi

“Yksi työtehtävistäni heti alusta lähtien on ollut työturvallisuuden kehittäminen konsernissa. Aloittaessani Koskisella, oli työsuojelun kehittämiseen jo taustalla omistajien ja johdon vahva sitoutuminen. Oma tekemiseni keskittyi kehittämiseen prosessijohtamisen näkökulmasta. Rakensin prosessimallin, jonka pohjalta työturvallisuutta kehitettiin ja kehitetään”, Sopanen muistelee.
 
Nimensä mukaisesti prosessimallissa työturvallisuus nähdään prosessina, jossa kaikella ja kaikilla on omat tehtävänsä. Tekemistä ja niiden tuloksia seurataan mittareilla ja raja-arvoilla, joita kehitetään systemaattisesti. Tavoitteet kiristyvät vuosittain aina sen mukaisesti miten niissä on edetty. Tämän pohjalta saatiin aikaiseksi yhtenäinen prosessimalli miten työturvallisuutta kehitetään koko konsernissa.
 
Työturvallisuuden tekemistä on yhdenmukaistettu kaikissa yksiköissä, kaikilla osa-alueilla ja prosessista on poistettu epätoivottua vaihtelua, joka aikaisemmin johti vaaratilanteisiin ja työtapaturmiin.
 
Sopasen mukaan merkittävin ero entiseen tapaan toimia on systemaattinen työ ja seuranta työturvallisuuden eteen, yhdistettynä sitoutuneeseen henkilöstöön, johtoon ja jatkuvaan koulutukseen. 

Mittarit auttavat tulkitsemaan tapaturmatiheyttä

“Juuri tällä hetkellä työturvallisuudessa on erittäin hyvä ja rohkaiseva kehitys”, toimitusjohtaja Jukka Pahta kertoo. “Kuluvan vuoden turvallisuusindikaattorit ovat kehittyneet positiiviseen suuntaan.” 

Yleisin Suomessa käytetty mittari on tapaturmien taajuus eli LTA (Lost Time Accidents), suhteessa miljoonaan työtuntiin. LTA tapaturmaksi luokitellaan sellaiset tapahtumat, jotka vaativat vähintään yhden kokonaisen työpäivän poissaoloa työstä. Monet yritykset seuraavat lisäksi TRI-lukua (Total Recordable Injury), joka kertoo kaikki työtapaturmat miljoonaa työtuntia kohden.

Koskisen työturvallisuuslukujen kehitys 2016-2020

Pahtan mukaan koronakevät on jollain tavalla kirkastanut toimintaa ja turvallisuus on mennyt parempaan suuntaan. Samanlainen kehitys on ollut hänen mukaansa myös monilla muillakin alan yrityksillä. “Toukokuun jälkeen LTA1 oli vähän yli viisi, ja meidän teollisuudenalalla se on todella hyvä. Ambitiotaso tulee olla työturvallisuudessa korkea ja nolla tapaturmaa on tietenkin se, mitä tavoitellaan”, Pahta toteaa. 

Työturvallisuus on tapetilla nyt ja tulevaisuudessa

Koskisen pian päivitettävä strategia tulee jatkossa painottumaan hyvin paljon omasta tekemisestä vastuun ottamiseen, siinä työturvallisuus on keskeinen. “Tähän pystyvät kaikki itse vaikuttamaan. Oma vastuunotto on kaikessa tekemisessä avainasemassa”, Jukka Pahta sanoo. 
 
Työturvallisuus ja laatu kulkevat Pahtan mukaan käsi kädessä. “Laatu painottuu, sen merkitys tulee korostumaan. Sillä pystytään pärjäämään kilpailuissa, joka kiristyy koko ajan.”
 
Pahta arvioi Koskisella myös painotettavan työturvallisuuden tärkeyttä ja nollaa tapaturmaa myös tulevaisuudessa. “Tämä on toistuvaa työtä, joka perustuu jatkuvaan havainnointiin. Mitä enemmän havainnoidaan, sitä pienempi mahdollisuus tapaturmille. Kaikessa tekemisessä pitää turvallisuusajattelun olla läsnä.”

Jatkuva parantaminen pistää perustan kuntoon

Jukka Pahka

Jatkuva parantamisen kulttuuri auttaa Pahtan mukaan saamaan perustan kuntoon. “Kun tehdään asioita laadukkaasti, kerralla oikein ja pidetään myös huolta kavereiden tekemisistä, heijastuu se kokonaistoimintaan laajemmin. Tämä vaikuttaa systeemisellä tasolla ja on kulttuurikysymys, joka vie siihen, että voidaan olla koko ajan parempia”, Pahta sanoo. 

“Työturvallisuuden merkitys koetaan ensisijaisesti yksilötasolla. Meidän on tärkeää pystyä tarjoamaan työympäristö, johon kaikki voivat tulla turvallisin mielin ja lähteä terveinä kotiin”, Pahta sanoo. “Kun työilmapiiri on positiivinen, pystytään paremmin keskittymään olennaiseen ja tekemään parasta jälkeä. Tällä on suurempi vaikutus yritykseen kuin pelkästään poissaolopäivien osalta.”


Kaikki tekevät töitä turvallisuuden eteen

Vaneritehtaan tuotantopäällikkö Antti Kotro on ollut talossa ja tuotantoteollisuuden puolella vuodesta 2016. Työturvallisuudesta vastaaminen ja sen kehittäminen kuuluvat olennaisena osana Kotron toimenkuvaan.
 
“Se on tiivis osa päivittäisjohtamista ja esimiestyötä, työturvallisuus on oltava arkisin päivittäin esillä joka hetkessä.”
 
Turvallisuus on Kotronkin mukaan pitkän aikajänteen työtä, jota ei voi ajatella lyhyenä pyrähdyksenä. “Työturvallisuus on iskostettava koko toiminnan kulttuuriin ja kehittämisen on oltava jatkuvaa.” 
 
Levyteollisuuden puolella jatkettiin työturvallisuuden kehittämistä puhumalla turvallisuushavainnoista ja niiden merkityksestä, sillä mitä enemmän havaintoja tehdään, sitä vähemmän sattuu tapaturmia.
 
“Näiden välinen korrelaatio on selvä”, Kotro sanoo. “Puhuminen ja opiksi ottaminen tuovat työturvallisuuden lähemmäksi.” 
 
Aluksi levyteollisuuden puolella löytyi helposti korjattavia asioita, joita saatiin korjattua. Ajan myötä positiivisia havaintoja on ollut enemmän. “Negatiivisen sijasta voi tehdä positiivisia havaintoja: kun tekee huomion, antaa palautetta, kiittää toista tai korjaa vaaran, joka ei vaadi muilta toimenpiteitä. Sellainen kirjataan ylös opiksi muille.” 
 
Koskisella kannustetaan tekemään havaintoja pienistäkin asioista, sillä isossa mittakaavassa jokaisella pienelläkin havainnoilla on merkitystä. Kaikki halutaan roolista ja toimenkuvasta riippumatta tekemään havaintoja. 
 
Ensialkuun kentältä nousi enemmän kritiikkiä havainnoinnista, jonka osa koki turhaksi ja työlääksikin. “Sieltä tuli kysymyksiä, onko tämäkin ja tämäkin tarpeen kirjata”, Kotro muistelee. Kuitenkin havainnoinnista ja kirjaamisista on tullut nopeasti osa jokapäiväistä työtä ja siihen on totuttu.
 
Viimeisimpänä käytäntönä levyteollisuudelle on otettu turvallisuuskeskustelut, joissa kentälle mennään keskustelemaan valitulla aiheella turvallisuudesta. 
 
“Keskustelut pyritään käymään toiminnallisesta aiheesta, ei niinkään laitetekniikasta tai sen parantamisesta. Tärkeää on löytää ratkaisuja tapoja parantaa turvallisuutta ja estää tapaturmia omalla toiminnalla”, Kotro kertoo. “Esimerkiksi turvalaitteiden ja -suojainten oikea käyttö on sellainen asia, mistä pitää jokaisen huolehtia.” 
 
Turvallisuuskeskustelut aloitettiin esimiesvoimin ja sen jälkeen niitä laajennettiin prosesseihin, jotta niistä tulee luonteva osa tapakulttuuria. 

Turvallisuutta ei saa unohtaa hetkeksikään

“Isossa kuvassa henkilöstö toivoo asioiden hyvää viestintää ja vuorovaikutusta, siinä mielessä tämä yhdessä tekeminen on koettu pelkästään positiiviseksi. Tärkeää on, että mahdollisimman paljon tapahtuu siellä, missä työ muutenkin normaalisti tehdään. Turvallisuus on hirveän herkkä ja tärkeä aihe, ja kun sitä miettii ihan tulostenkin valossa. Turvallisuutta ei saa unohtaa hetkeksikään”, Antti Kotro summaa. 
 
Wathén on samoilla linjoilla: “Jokainen tapaturma on turha, nolla tapaturmaa on tavoitteemme ja joka vuosi vähintään puolitetaan tapaturmien määrä. Ei tämä tietenkään hetkessä muutu, kaikki parannus on tervetullutta.”
 
Ylioja kiittelee työturvallisuudesta puhumista. Hänen mukaansa on tärkeää, että turvallisuus pidetään jatkuvasti esillä työpaikalla niin aamupalavereissa kuin intrassakin. Matalan kynnyksen havainnot tekevät työturvallisuudesta arkipäivää. 
 
“Ilmoituksen voi tehdä intraan helposti, henkilöstöä on opastettu tekemään turvallisuushavaintoja ja näkee, että sillä on vaikutusta. Onhan se tietenkin aina myös työnantajan velvollisuus valvoa. Kyllä tämä meillä otetaan vakavasti ihan kautta linjan”, Ylioja kehuu. 
 
Ylioja listaa neljä tärkeintä tekijää työturvallisuuden parantumiseen. “Valtaosa tapaturmista johtuu liukastumisesta, kompastumisesta tai kaatumisesta. Kun kulkureitit ovat kunnossa ja niillä liikutaan turvallisesti, tällaiset tapaturmat vähenevät. Lisäksi työhön sopivat suojaimet ovat parantaneet turvallisuutta. On myös tärkeää, että niitä käytetään. Tähän ja oikeastaan kaikkeen liittyy kolmantena se, että ihmiset ovat kiinnostuneita. Asenne työturvallisuutta kohtaan on selvästi muuttunut. Neljäntenä merkittävänä tekijänä on toimiva järjestelmä kaiken tukena.”
 
“On tärkeää, että tehdään turvallisuushavainto, kun nähdään pienikin vaaraa aiheuttava asia”, Ylioja lähettää kaikille terveisensä.