Konserni15.04.2014

Perheyrittäjyys ja megatrendit

Eva Wathén, omistaja ja hallituksen jäsen

Eva Wathén, omistaja ja hallituksen jäsen

Olin hiljattain pitämässä luentoa perheyrittäjyydestä Hankenilla (Swedish School of Economics). Esityksessäni viittasin lopussa kahteen trendiin, joihin uskon ja jotka molemmat kantavat myös Koskisen konsernia: - Puun uusi renessanssi ja puun uudenlaista käyttöä puoltavat trendit - Perheyrittäjyys yritysmuotona

Törmäsin hiljattain myös Sitran tekemään 2013–2014 Trendilista -nimiseen esitykseen. Lista on laaja ja sisällöltään rikas. Muutamat trendit nostaisin ylitse muiden kun mietitään perheyritysten kilpailukyvyn turvaamista Suomessa.

Data vallan ja vaurauden lähteenä:
Suomi on pelikehittäjien mekka. Uskon, että suomalaisilla perheyrityksillä olisi melkoisia mahdollisuuksia kehittää tiedonhallintaansa ja analytiikkaansa. Tieto ja informaatio luovat valtaa kilpailijoihin nähden. Tiedämmekö tarpeeksi ja siirrämmekö tietoa järkevästi? Hyödynnämmekö älytekniikkaa riittävästi? Kannattaisiko vientiteollisuuden ja peliteollisuuden pistää tiukemmin hynttyyt yhteen?

Superseniorit:
Ikä on jatkossa enenevässä määrin numero. Kronologinen ikä muuttuu toimintakykyiäksi. Ihmiset elävät kauemmin ja hoitomuodot kehittyvät. Superseniorit tarvitsevat ja etsivät uuden tyyppisiä palveluja ja ratkaisuja. He ovat kasvava kuluttajaryhmä globaalisti. On Suomessakin perheyrittäjiä, jotka ovat tämän aidosti ymmärtäneet. Esim. Lappset kehitti Espanjassa senioreille jumppapuistot, joissa älytekniikkaa hyödynnettiin ja jumpasta tehtiin hauskaa, vuorovaikutteista ja leikinomaista.

Japanin ikärakenteen valtava muutos on jo vuosia pakottanut heitä ajattelemaan asioita senioreiden kannalta toisin. Suomalaista insinööritaitoa ja lääketieteellistä edistyksellisyyttä yhdistäen luulisi meiltä löytyvän kohta aivan uusia yritysmenestyksiä - olivat ne sitten perheyrityksiä tai eivät. Senioripalvelutalojen määrä on ainakin tasaisessa nousussa.

Länsimaisen työn radikaali murros & sosiaalisten ja henkisten tarpeiden korostuminen:
Ammattinimikkeiden murros on jo meneillään. Talous digitalisoituu ja tuotannot robotisoituvat. Yhä useammin työ ja sen sisältö pitää keksiä uudestaan. Kiihtyvä nopeus asettaa uusia paineita henkiselle tasapainolle. Joka viidennellä suomalaisella on jo nyt psyykkisen sairauden diagnoosi, työpahoinvoinnin ja masennuksen kustannukset vievät 25 mrd valtion budjetista. Yritys voi juuri niin hyvin kuin sen henkilöstö. Perheyrityksillä luulisi olevan hyvät mahdollisuudet etsiä luovia ja innovatiivisia ratkaisuja työhyvinvoinnin parantamiseksi, varsinkin kun toiminta on usein pitkälle jänteelle rakennettua ja kasvollista.

Globaali kohtalonyhteys & Euroopan uudistumiskyvyttömyys:
Maailma kutistuu vauhdilla ja Eurooppa on jo pitkään ollut suomalaisten vientiyritysten lähimarkkina. Sitran dokumentissa todetaan Euroopan kriisin kytkeytyvän ihmisten turvallisuudentunteeseen, joka on rakentunut harhaanjohtavasti pysyvyydelle. Pärjätäkseen globaalisti on siksi myös toimittava globaalisti ja uskallettava uudistua. Toisaalta kohtalonyhteydellä viitataan myös siihen, että äkilliset tapahtumat ja shokit tulevat lisääntymään jatkossa ja niiden vaikutukset ovat välittömiä jopa toisella puolen maapalloa. Monet suomalaiset perheyrityksetkin suuntaavat katseensa enenevässä määrin Euroopan ulkopuolisiin maihin. Suomalaisten yritysten muutoskyvykkyyden määrästä en olekaan sitten aivan varma. Äkilliset muutokset edellyttävät aikamoista ketteryyttä ja sitä saa vain harjoittelemalla.

Kuulijaryhmässä oli muuten noin 30 opiskelijaa, joista kolmannes tuli Suomesta. Muut globaalisti ympäri maailmaa. Kyllä maailma on minunkin aikanani muuttunut. Hyvä niin.

Eva Wathén 

P.S. Siltä varalta, että ihmettelette uutta sukunimeä: Olen itsekin matkalla kohti "superseniouriutta" ja halusin tyydyttää omia henkisiä tarpeitani ja muutoshalukkuuttani - toteutin nuoruuden unelman ja otin käyttöön äitini tyttönimen, jota geneettisesti kuitenkin 50 % edestä edustan. Mikään muu ei vaihdoksen myötä ole muuttunut - ei edes rypyt :-)