Konserni15.04.2014

Koskisella voidaan keskimääräistä paremmin

Koskisella halutaan panostaa työhyvinvointiin.

Koskisella halutaan panostaa työhyvinvointiin.

Marraskuussa toteutettu Koskisen työhyvinvointikysely antoi paljon positiivista palautetta työntekijöiden hyvinvoinnista sekä sopivasti kehittämiskohteita parempaa tulevaisuutta varten.

Koskisen työhyvinvointikysely toteutettiin koko konsernin työntekijöille yhteistyössä Lähi-Tapiolan kanssa. Kyselyyn vastasi 399 henkilöä, ja vastausprosentiksi muodostui 43 %.

- Kokonaisuudessaan kyselystä jäi positiivinen kuva, vaikka parannettavaa löytyy tietysti aina. Etenkin vastausprosentin toivoisin olevan suurempi, kertoo Koskisen henkilöstöpäällikkö Tarja Turunen.

Kaiken kaikkiaan tulokset olivat hyviä ja noudattivat teollisuuden toimialojen vertailuaineistoja. Kaikkien pääkategorioiden tulokset ylittivät arvon 3, kun skaala kyselyssä oli 1-5. Parhaimmat arvosanat Koskisen henkilökunta antoi fyysiselle hyvinvoinnilleen, oman työn hallinnalle ja työn ja vapaa-ajan tasapainolle.

Risuja annettiin kommunikaatiolle ja viestinnälle, muutoksen hallinnalle sekä kokemukselle työnantajan tarjoamista mahdollisuuksista. Stressiä henkilöstö tunsi kokevansa jonkin verran.

Viestintä ja virkistystoiminta tapetilla

Jotta tuloksista saatiin kaikki irti, ne käsiteltiin yksityiskohtaisesti yksiköissä. Esimerkiksi koivutuoteteollisuuden yksikössä tulokset käsiteltiin viidessä eri tiimissä.
- Vastaukset käytiin läpi yksiköittäin ja kaikista yksiköistä tehtiin parannusehdotukset. Ne kirjattiin ylös ja niitä seurataan vuosittain tekemällä uudet työhyvinvointikyselyt. Kaikissa yksiköissä nousi selkeästi esille viestinnän ja kommunikaation parantaminen, kertoo Turunen hyvinvointikyselyjen käsittelystä.

Viestinnän parantamiseksi yksiköissä päätettiin tehdä toimia mm. yksikköpalaverien pöytäkirjojen parantamiseksi, jotta tieto saataisiin kulkemaan entistä paremmin yksikön sisällä.
- Tiedonkulussa ja viestinnässä on aina kehitettävää ja parannettavaa kaikissa yksiköissä. Oleellista on muistaa jakaa tietoa ja tiedostaa eri yksiköissä olevat erilaiset tiedonvälitysvälineet ja keinot, muistuttaa koivutuoteteollisuuden johtaja, Markku Lähteenmäki kehitettävistä kohteista.

Toinen usein esille noussut asia oli liikunnan ja virkistystoiminnan tukien palauttaminen. Tällä hetkellä tukeminen tapahtuu kuitenkin hiukan toisella tavalla, sillä viimeisen vuoden aikana Koskisella on panostettu henkilökunnan hyvinvointiin mm. perustamalla terveysryhmiä, joissa jaetaan vinkkejä sekä liikuntaan että terveelliseen ruokavalioon. Kevään aikana on alkamassa terveysliikuntahanke, jossa ryhmän jäsenille muokataan henkilökohtainen harjoitussuunnitelma sekä annetaan yksilöllistä valmennusta.

Koskisella vahva kouluttamisen kulttuuri

Erityisen hyvänä kyselyssä pidettiin Koskisen kehittämistä tukevaa kulttuuria.
- Koskisellahan on vahva kouluttamisen kulttuuri, mikä varmasti näkyy näissä vastauksissa. Henkilökuntaa on pyritty paljon kouluttamaan itse sekä tukemaan heidän kouluttautumistaan, kertoo Turunen.

Tästä hyvänä esimerkkinä on keväällä käynnistyvä Koskisen Akatemia –oppisopimuskoulutus, jonka tavoitteena on kouluttaa itse parikymmentä tulevaisuuden osaajaa niin levy- kuin sahateollisuuteenkin.

Erityisen ylpeä Turunen on siitä, että kysyttäessä, voisiko työntekijä suositella Koskista työpaikkana ystäville ja sukulaisille, vastaukset olivat jokaisessa yksikössä myönteisiä.

- Vahva sitoutuminen Koskiseen näkyy mm. siinä, että tilastojen mukaan meillä on erittäin paljon pitkäaikaisia työsuhteita. Monille Koskisen saattaa olla jopa elämän ensimmäinen tai toinen työpaikka, ja sillä tiellä ovat edelleen, hymyilee Turunen.