Konserni02.02.2018

Koskisella uskotaan puualan houkuttelevan työnhakijoita myös tulevaisuudessa

Koskisen vaneritehtaalla Järvelässä valmistui vuonna 2017 yli 82 000 kuutiota koivuvaneria.

Koskisen vaneritehtaalla Järvelässä valmistui vuonna 2017 yli 82 000 kuutiota koivuvaneria.

Puu, tuo Suomen vihreä kulta. Maassamme kasvaa puuta enemmän kuin sitä hakataan. Uusiutuvana luonnonvarana puutavara on yksi Suomen viennin kulmakivistä. Puuala tulee varmasti säilyttämään arvonsa myös tulevaisuudessa, mutta kiinnostaako se enää tulevaisuuden työntekijöitä? Ainakin Koskisella uskotaan, että kiinnostaa. 

Yli sata vuotta yritystoimintaa ja yli tuhat työntekijää, joista yli puolet ovat työskennelleet yrityksessä yli kymmenen vuotta. Pitkät työsuhteet kertovat, että Koskisen on hyvä ja viihtyisä työpaikka. 

Koskisen Oy on puutuoteteollisuuden perheyritys, joka jalostaa puusta vaneria, sahatavaraa, lastulevyä sekä puurunkoisia taloja. Tuotteita toimitetaan ympäri maailman, asiakkaita löytyy lähes 70 maasta.   

Koskisen Oy:n henkilöstöassistentti Sari Tissari kertoo, että yritys tekee paljon töitä sen eteen, että ihmiset näkisivät yrityksen viihtyisänä ja houkuttelevana työpaikkana. Pienetkin teot vaikuttavat. 

– Pyrimme aina tekemään toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia. Palkkatasomme on myös kohtuullisen hyvä. Koulutamme paljon työntekijöitä ja tarjoamme mahdollisuuden itsensä kehittämiseen. Panostamme myös paljon työhyvinvointiin ja jaksamiseen. Henkilökunta saa käydä paikallisessa uimahallissa ilmaiseksi ja meillä on oma kuntosali, joka on työntekijöiden vapaassa käytössä. Tuemme myös Liikunta- ja kulttuuriseteleitä 50 prosentilla, Tissari valottaa. 

Noin 750 Koskisen työntekijää työskentelee Kärkölän tehdasalueella erilaisissa tehtävissä. Työntekijöiden keski-ikä on 40,5 vuotta. Noin 11 prosenttia heistä on 55–59-vuotiaita, joten lähivuosina on odotettavissa liikehdintää kohti eläkevuosia. 

Eläkkeelle jäävien tilalle tulevien työntekijöiden rekrytointiin valmistaudutaan jo etukäteen huolella, jotta säästyttäisiin esimerkiksi turhilta rekrytointikustannuksilta. Onnistuneiden rekrytointien toivotaan johtavan jälleen uusiin pitkiin työsuhteisiin, ja erityisesti nuorten hakemuksia nähtäisiin mielellään enemmän.  

Koskisella nuorison kiinnostusta herätellään esimerkiksi hakeutumalla nuorten luo erilaisiin koulutus- ja rekrytointitapahtumiin. Tarjolla on myös mahdollisuus oppisopimuskoulutukseen ja sen kautta suoraan työllistymiseen Koskiselle. 

– Yksi hieno asia on, että työllistämme joka kesä noin 30 palovahtia seisakkiremonttien ajaksi. Palovahdiksi pääsee jo 15-vuotiaana, joten tehdasympäristöön pääsee tutustumaan jo urasuunnitelmia pohtiessa. Toivomme tietenkin, että nuoret muistavat puun tuoksun nenässään, kun tekevät päätöksiään jatko-opintojensa suhteen! 

Parasta markkinointia on myös se, että työntekijät viihtyvät ja ovat halukkaita kertomaan työpaikastaan myös muille.  

– Monesti hakijat kertovat tuntevansa jonkun tai usean henkilön tuotannosta, joka on suositellut hakemaan töihin Koskiselle, Tissari kertoo. 

Christa-Carina Asikainen on työskennellyt kolmisen kuukautta Koskisen vaneritehtaan kuivauskoneen hoitajana.

Christa-Carina Asikainen on työskennellyt kolmisen kuukautta Koskisen vaneritehtaan kuivauskoneen hoitajana.

Yksi äskettäin hakeneesta ja uusista koskilaisista on Christa-Carina Asikainen, joka työskentelee Koskisen vaneritehtaalla kolmatta kuukautta. Puuala oli Asikaiselle ennestään tuttu, ja kun paluu alalle tuli ajankohtaiseksi, hän päätti hakea Koskiselle, jossa työskenteli jo ennestään tuttavia ja perheenjäseniä. 

– Olen viihtynyt Koskisella hyvin. Parasta täällä on hyvät koulutusmahdollisuudet sekä joustavuus. Esimerkiksi työvuorojen vaihdot ovat tarvittaessa onnistuneet tosi kivasti. Lisäksi kuivauskoneella, jossa itse työskentelen, näkee hienosti puun moninaisuuden; yksikään viilu ei ole samanlainen kuin toinen, kuvailee Asikainen työtään Koskisella. 

Hakijoita riittää kuitenkin Tissarin mukaan edelleen mukavasti, eikä suurta huolta hakumäärien tyrehtymisestä ole. Vuoden 2017 aikana on solmittu 160 uutta työsopimusta, joista kesätyösopimuksia oli noin 60 kappaletta. Ulkomaistakin työvoimaa pidetään hyvänä vaihtoehtona, mutta tuotantotyössä suomen kielen taito on välttämättömyys turvallisuussyistä.  

– Meille tuli 1990-luvun alussa paljon inkeriläisiä paluumuuttajia töihin ja pidämme heitä edelleen meille tärkeänä voimavarana. Ulkomainen työvoima on myös suuri mahdollisuus, ja aiomme pitää ovet avoinna kaikenlaisille halukkaille myös tulevaisuudessa. 


Teksti: Jasmina Kauta