Konserni26.04.2019

Hirvensalmen yksikkö näyttää suuntaa koko konsernin työturvallisuudelle

Työntekijät on otettu mukaan kierroksille ja samalla on saatu kattavuutta kasvatettua, kun joka kierroksella on vaihtuva miehitys.

Työntekijät on otettu mukaan kierroksille ja samalla on saatu kattavuutta kasvatettua, kun joka kierroksella on vaihtuva miehitys. 

Hirvensalmella Ohutvaneriteollisuuden yksikössä on jo tehty usean vuoden ajan hyvää työtä turvallisuuden parantamiseksi. Nyt kovan työn tulokset kantavat hedelmää, kun vuonna 2018 turvallisuushavaintojen aktiivisuusprosentti nostettiin täyteen sataan ja jokainen yksikön henkilöstöstä teki vähintään yhden turvallisuushavainnon. Keskimäärin turvallisuushavaintoja kertyi viisi per henkilö, kun konsernin vuotuinen tavoite on kolme turvallisuusaloitetta henkilöä kohden.

Samalla myös yksikön LTA1-luku eli poissaolon aiheuttavien tapaturmien määriä on saatu laskettua 12,61, kun konsernitason luku oli vuonna 2018 17,9. Koskisella ollaan asetettu kuluvan vuoden LTA1-tavoiteeksi alle 10. Pitkällä tähtäimellä tavoitteena on 0 tapaturmaa.

”Koskisella tehdään pitkäjänteistä työtä turvallisuuden parantamiseksi. Asenteet turvallisuustyöhön ja osallistuminen on tunnistettu kehityskohteeksi kaikilla tasoilla. Tässä on edistytty viime vuosina, mutta Hirvensalmella on ollut silmiinpistävää turvallisuustyön suunnitelmallisuus ja kaikkien osallistuminen. Turvallisuustyö on osa normaalia toimintaa eikä erillinen tapahtuma. Toivottavasti Hirvensalmella tehty työ kannustaa myös muita tekemään meidän jokaisen työpaikkamme entistä turvallisemmaksi”, kehuu Koskisen laadusta, turvallisuudesta ja ympäristöstä vastaava johtaja Markku Lähteenmäki.

Hienon työn taustalla on etenkin se, että koko henkilöstö on sisäistänyt turvallisuuden merkityksen ja vastuu turvallisuudesta on jalkautettu koko henkilöstölle, eikä ole vain yhden ihmisen vastuulla.

”Turvallisuudesta on tehty meillä samanlainen prosessi kuin laadun varmistuksesta. Se koskee jokaista työntekijää ja kuuluu jokaisen työnkuvaan”, kertoo Ohutviiluvaneriteollisuuden työntekijöiden työsuojeluvaltuutettu ja sorvaaja Kai Ahvenranta.

”Työntekijöiden kuuntelu ja heiltä tulevien havaintojen ja parannusehdotusten hyödyntäminen on äärimmäisen tärkeää, jotta porukka saadaan sitoutettua”, painottaa Ohutviiluvaneriteollisuuden tuotantopäällikkö Katja Pasanen.

Muutos turvallisuuskulttuurin omaksumisessa on lähtenyt ennen kaikkea sisältäpäin. Ahvenranta haluaakin kiittää koko henkilöstöä uuden turvallisuuskulttuurin omaksumisesta.

”Kiitos kuuluu koko henkilöstölle. Porukassa on voimaa, turvallisuuden parantuminen on hyvän yhteistyön tulos.”

Työnantaja antaa aikaa turvallisuuden parantamiselle

Ahvenranta haluaa nostaa esille myös työnantajan panoksen turvallisuuskulttuurin parantumisessa.

”Koko konsernissa turvallisuus on nostettu tärkeäksi asiaksi ja sitä kautta esimiehet ovat kannustaneet panostamaan turvallisuuteen. Kun turvallisuuden parantamiseksi on annettu aikaa, on ollut helpompi tehdä suunnitelma ja toteuttaa se.”

Suunnitelmallisuus onkin yksi tärkeä seikka henkilöstön sitouttamisessa turvallisuuden parantamiseen. Hirvensalmella on aikataulutettu tiimivetoiset Elmeri-kierrokset, joissa kierretään eri työpisteitä ja tehdään havaintoja turvallisuuden parantamiseksi. Työntekijät on otettu mukaan kierroksille ja samalla on saatu kattavuutta kasvatettua, kun joka kierroksella on vaihtuva miehitys.

Myös Ahvenranta tekee säännöllisiä työsuojeluvaltuutetun kierroksia. Läsnäolo sekä tutut paikat ja ihmiset ovat auttaneet sitouttamaan henkilöstöä turvallisuuden huomioimiseen.

Turvallisuuskampanjat pyörivät läpi vuoden

Pitkäjänteisen työn lisäksi Hirvensalmella on otettu käyttöön eriteemaiset turvallisuuskampanjat, jotka pyörivät läpi vuoden. Kampanjoiden teemoina ovat niin paikallisesti tärkeät asiat kuin yleiset turvallisuusasiat.

”Kampanjoiden avulla olemme saaneet kiinnitettyä huomiota esimerkiksi kulkureitteihin ja keliolosuhteisiin. Myös turvakytkimien merkkaus ja kunnon tarkistus ovat parannuksia, jotka on saavutettu turvallisuuskampanjan avulla”, kertoo Ahvenranta.

Ahvenranta korostaa, että tavoitteiden ja suunnitelmien pitää olla sellaisia, että ne ovat mahdollisia toteuttaa. Lisäksi monta päällekkäistä toimintasuunnitelmaa varmistavat tavoitteiden saavuttamisen, sillä jos yksi vaihe ei tuota tulosta, muut toimenpiteet paikkaavat niitä.

”Suunnitelmien seuranta on myös tärkeää. Jos seurannassa huomataan, ettei suunnitelma ole toteutunut, siihen voidaan reagoida välittömästi ja tehdä muutoksia, jotta tavoitteet täyttyvät”, päättää Ahvenranta.